sunnuntai 3. elokuuta 2014

Suloista sunnuntai-iltaa

Taas on päivä hupsahtanut johonkin...

Hitsi kun harmittaa kun en osaa oikein "hallita" tätä blogiani. Kommentit näkyvät kyllä minulle kun kirjaudun "sisälle" mutta eikö ne pitäisi näkyä muillekin siellä blogin alalaidassa???
Kerrotko miulle mitä pitäisi tehdä kun en tohlo itse tajua?
Enkä voi edes vastata kommenttiin..
Kiitos Maikki viestistä, olisiko siulla neuvoja miulle??Tai kellä vaan?

Päivähän on muuten sujunut sutjakkaasti, laiskanletkeästi...

Kauppaan sentään oli pakko lähteä, ihan hyvä niin...ihme nysvä taidan olla.
Ei se on vaan terveellistä pysähtymistä ja rauhoittumista.

Koiruudetkin ovat harrastaneet lähinnä loikoilua, fiksuja otuksia. Kuvitelkaas itsellenne lansun turkki päälle tällä helteellä?
Ollie on jo 6½-vuotias joten lansuksi jo elämän ehtoolla.Koville ottaa nämä helteet vaikka poika on muuten ihan penska, leikkisä touhottaja, ihanuus.

Kaisa Jaakkolan kirjaa olen tänään lueskellut, paljon mielenkiintoista asiaa.
Suosittelen. Täytyy lukea niitä lisää.

Mieheni on taiteillut tuolla pihalla räystäskouruja ja minä tietysti sydän syrjällään ettei vaan putoa tikkailta. Ihan turhaan kuulema....toivottavasti.

Ruokavalio pitänyt ilman houkutuksia ja olo ihan loistava.Tuntuu, että nukkuminenkin alkaa pikkuhiljaa luonnistua, vähän lääkeapua vielä tarvitsee. Odotan vaan että pääsisin pillereistä eroon.

Kummasti sitä oppii arvostamaan tavallisia asioita kuten yöunta. Mutta niinhän se menee, kun jonkun asian tai ihmisen menettää silloin vasta sen tärkeyden huomaa.

Huomenna olisi siivottava ja varmaankin isompi karvaturri saa taas kunnon harjauksen takkujen poistoineen.Korvien allekin on taas hirmu tuppurat ilmestyneet, siinä sitä urakkaa maanantaille...eipä haittaa.

Hyppiikö mun ajatukset jotenkin? Ihan ihme poukkoilua sinne tänne, jutusta juttuun ja takaisin...mutta, niinhän se juttelukin menee, ilman kaavaa ja sääntöjä.Välillä murretta ja sitten taas vähän kirjakieltä. Kotoisaa, vai mitä?
Yritän välttää sivistyssanoja, lupaan..

Tulikin mieleen etten ole tänään enkelini kanssa pahemmin jutellut, no hän ymmärtää kyllä.Tai siis olen, kauppaostoksista mutten mitään syvällistä.
Eikä tarvikaan,kunhan höpötellään.

Onnellinen olo pysyy.Kaikki on hyvin.Tulevaisuus on epäselvä mutta ei haittaa.Jotain tapahtuu, jotain merkittävää, elo-syyskuun aikana. Sen tiedän ja tunnen. Jännityksellä sitä odotan.
Töitäkin löytyy, siihen luotan. Olen innoissani koska olen vapaa vastaanottamaan mitä vaan. Hullu, niin varmaan, pelätä kai pitäisi mutta mitä se auttaisi. Hullu, kun aion jättää vakituisen työpaikan. Hullu, kun haluan olla onnellinen enkä laittaa itseni "suden suuhun".
Olen sitten, hyvä on....tämä on miun elämä ja aivan itse olen vastuussa siitä ja omasta hyvinvoinnistani.Enkä oleta että kaikki sujuu helposti ja ihanat työt miulle tarjottimella tuodaan.En tietenkään. Voi tulla monta mutkaa ja vastoinkäymistä ennenkuin mieleisen paikan löydän....mutta jossain se odottaa. Oikeaa hetkeä.

Ihan pian aloitan ensimmäisen kirjani.Aika hassua kirjoittaa se näin, luvata itselleni, melkein sanoa ääneen.
Joku on pidätellyt minua.Ehkä pelko etten osaakaan, ehkä laitan riman liian korkealle. Ehkä se vie minut mukanaan, ei jätä aikaa muulle.Silloin tulee huono omatunto, ihan kuin laiskottelisi.Typerää, kuin tekosyitä.
Saattaa ollakin.
Pelko täytyy voittaa.Pelko estää elämän, rakkauden, kaiken.Pelko ei saa rajoittaa elämää sillä silloin et saa mitään, pelkkää tyhjää vaan.

Rakasta, rakasta maailmaa, elämää, itseäsi.Sitä kautta voit rakastaa kaikkea muutakin.Muista olla rohkea, elämä kantaa, usko pois.Kokeile.

Eikä miun yksin tarvitse kirjoittaa. Vierelläni enkelini kulkee, varmaan naurahtaa höpinöilleni mutta aina ymmärtää ja suojelee. Huumoria löytyy meiltä molemmilta, kiitos siitä!

Ei kyllä ole neuvonut tämän blogin asetuksissa mutta ei kai se enkeleiden hommiin kuulu enkä ole älynnyt henkioppaita avukseni huudella.
Ehkäpä joku opas miulle vastaisi vaikkapa tätä kautta, sinäkö?

Kiitos kun jaksoit lukea, jalan puutuminen kertoo että on aika lopettaa istuminen juuri nyt ja tämä teksti on valmis,näin miulle kerrotaan.

Nautitaan kesäillasta....








2 kommenttia:

  1. Minulle tämä blogin kommentti kenttä, sekä jo tulleet kommentit näkyvät aivan oikealla tavalla. Eli voit vastata kommenttiin kun tulet tänne blogiisi, eli et enää ole siellä bloggerin hallintapaneelissa vaan osotteessa http://suvituuli4.blogspot.fi/ =) Sitten etsit tekstin jossa kommentti on, klikkaat siitä ja jokaisen kommentin alla on aina "vastaa" teksti. Jos olet samalla kirjautuneena sisään omilla tunnuksillasi, se vastaa kommenttiin sinun nimissä. Olipa hankalasti selitetty :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, nyt toimii! Tässä tuntee itsensä välillä tooodella tyhmäksi kun ei tässä huushollissa ole miun lisäksi kun toi isännyt joka vielä vähemmän näistä ymmärtää.Oppia ikä kaikki, hyvä niin..

      Poista

Hei!
Kiva kun luit juttuni, kerro mitä sinulle kuuluu!