Jaahas, rentoutumista

Mietintämyssyn laittaa päähän hän...
Etten toistaisi itseäni heti.

Niin, henkisyys minussa ilmenee eniten uskona enkeleihin ja henkiin jotka ovat luonamme  joka päivä.Meillä jokaisella on oma suojelusenkeli, syntymästä asti meidän kanssamme elämän polkua taivaltanut.
Enkeleiltä, omilta ja muilta enkeleiltä voi pyytää apua mihin vaan tilanteeseen. Hengiltä taas neuvoja ja opastusta. Enkelten ohjeet ovat vähän sinne päin, nimittäin käytännön asioissa.Heidän kun ei ole tarvinnut arjesta huolehtia.
Mutta henget, viisaat täällä eläneet, he tietävät.
He ovat ehkä isovanhempia, vanhoja sukulaisia tai vaikkapa joskus monta elämää sitten eläneitä.Heitä kannattaa kuunnella.
Se onkin avain viisauteen, intuitioon.
Kuunteleminen. Oman alitajuntansa käyttäminen, siihen uskominen.
Ei enempää siitä tällä kertaa.

Eilen oli ukkosmyrsky joka vei sähköt.Puolet palautui aamuyöstä. Loput on vieläkin pois. Jatkojohtojen kanssa olemme saaneet jääkaapin ja pakastimen toimimaan.Iltakymmeneltä oli luvattu asian korjaantuvan. Yhä kynttilän valossa olemme, lyhdyt ihanasti valaisevat. Ei haittaa.Henget ja enkelit viihtyvät.

Eikä minun henkisyyteni tarkoita sitä että olisin vieraantunut normielämästä.
Olen saunonut pitkään ja hartaasti ja siideri tuossa vieressä vilvoittaa.
Tekopyhyys on miulle kirosana, rehellisyys mannaa.
Ihmisiä ollaan ja ihmisinä pysytään.Ajatusmaailma ja arvot muuttuvat ja
rakkaus kasvaa ja lisääntyy, universaali rakkaus.
Siitäkin joskus myöhemmin jos kiinnostaa.

Niiiin, en tiedä kuinka paljon saikkua tarvitsisin mutta tänään lähdin saunaan tietokoneen hiiri kädessäni...eteisessä sen tajusin ja kävin vaihtamassa sen siideritölkkiin...sellaista sattuu.

Vähän vielä kerron itsestäni. Olen viisi lasta synnyttänyt, kolme poikaa ja kaksi tyttöä ja miulla on 7 lapsenlasta, kahdeksas tulossa.
Kun lapset olivat pieniä työskentelin perhepäivähoitajana kun en raaskinut heitä hoitoon viedä, olin kyllä valmis kampaaja.
Sitten kun kuopus lähti eskariin, lähdin päiväkotiin töihin ja kouluun lähdimme yhtäaikaa, minä opiskelemaan lähihoitajaksi.
Eronnut olen lasteni isästä 16 vuotta sitten.

Toissapäivänä koin ihanan hetken.
Kuulin yläkerrasta askeleita.Tämmöisessä vanhassa talossa sen tosiaan kuulee jos joku jossain kävelee.
Ennenvanhaan olisin pelästynyt. Nyt minusta oli hienoa kuulla, että joku tuli paikkoja katsomaan.Ei ne henget pahaa tee. Ehkäpä joku entinen asukas aikojen takaa tuli kurkkaamaan kuinka täällä taloa pidetään.

Olen tosiaan tämän viikon ollut viljattomalla ja maidottomalla, sokeritkin olen jättänyt pois. Kyllä on ollut hyvä olo, keveä, ei turvotusta.
Tänään sitten siideriä ja pähkinärenkaita...turvotus taattu.
Huomenna ei enää tarvitse....elämää tämä on, ei ehdotonta kieltäytymistä.

Kerro ja kysy, mitä vaan.
keskustellaan...mistä vaan...
Jään odottamaan.

Laitan kuvia, satunnaisesti.Kerron ovatko ne omiani vai netin ihmeellisestä maailmasta.

Rakastakaa...
Yritän laittaa tähän koiristamme kuvat, toivottavasti onnistuu.....

Enhän mie näitä halunnut ,mutta en saanut poistettua joten varmaankin nämä on tähän tarkoitettu.....