Mietteitä

Niin se viikonloppu hurahti. Lauantai työn merkeissä ja eilen kotosalla.

Suloinen sunnuntai eilen olikin.

Kotoilua, kokkailua, pientä siivoilua ja lenkillekin kykenin.
Kylläpä se tuntuikin mukavalta. Vanha tuttu fiilis lenkin ja suihkun jälkeen. Se ihana tunne mitä ei muuten koe kuin liikunnan jälkeen.Sitä haluan lisää.

Jooga, pilates ja Bodybalance kiinnostaisivat nyt kovasti. Olen katsellut eri kuntokeskusten aikatauluja mutta en vielä ole saanut raahattua itseäni mihinkään....mikä ihme kynnys tämä on? Haluan mutten saa aikaiseksi.

Tänään iltavuoroon töihin ja keskiviikkona muutamaksi tunniksi vaan.Siinä saa ollakin tämän viikon työt, kouluhommia olisi tehtävänä ja kehoa kuunneltava.
Sunnuntai-illan olen sitten luvannut mennä tekemään.

Henkisyys arjessa. Ei aina helppoa, ei ollenkaan. Läsnäolo, hetkestä nauttiminen.
Kuunteleminen, näkeminen, aistiminen, hiljentyminen.
Ei todellakaan helppoa arjen tuoksinassa.
Juttelu enkelten kanssa, henkioppaiden kanssa olisi niin eheyttävää.
Mutta ei vaan muista, olen niin alussa vielä tällä tiellä.
En kehtaa pyytää apua ja neuvoa vaikka enkelit sitä odottavat ja ovat aina valmiina "töihin",
Eihän aina voi olla jotain pyytämässä ja kysymässä. Niin luulen ja olen väärässä.

Pikkuhiljaa löydän oman mieleni rajat.
Pikkuhiljaa löydän oman kehoni rajat.
Siinäpä suunnitelmaa ja työmaata. Sen eteen kannattaa kyllä tehdä töitä ja ennen kaikkea elää. Ajatuksella, nauttien ja kiittäen.
Hyväksyen puutteet itsessään ja muissa. Huomaten kuinka vähän ihminen loppujen lopuksi tarvitsee ollakseen onnellinen.Se täytyy vaan tajuta.
Silloin kun se valo syttyy, ilo tulvahtaa, silloin on päässyt ison askeleen eteenpäin. Siitä on hyvä jatkaa.

Itselleen pitää olla armollinen. Itseään pitää rakastaa.
Siitä se kaikki lähtee. Kannattaa kokeilla. Vaikeaa se on mutta sen arvoista.

Ihanaa viikonalkua rakkaat ihmiset <3